Kymppi-blogi / Toukokuu 2016

Kymppi_logo


10.5.2016 Rauno Karjalainen: Sairaalan laajennushankkeesta ja vähän muistakin laajennuksista
20.5.2016 Irma Mustonen: Muutokset työpaikalla – uhka, mahdollisuus vai jotain tältä väliltä?
30.5.2016 Jukka Mattila: Asia selvisi, Lapin keskussairaala on yksi kahdestatoista laajan päivystyksen sairaalasta. Mitä ratkaisu meille merkitsee?
 

 

30.5.2016 Asia selvisi, Lapin keskussairaala on yksi kahdestatoista laajan päivystyksen sairaalasta. Mitä ratkaisu meille merkitsee?
 

Maan hallitus on lähettänyt lausuntokierrokselle luonnokset muutetuista terveydenhuoltolaista ja päivystysasetuksesta sekä erikoissairaanhoidon keskittämisasetuksesta. Tavoitteena hallituksella on erikoissairaanhoitoa keskittämällä säästää satoja miljoonia. Toteutuu tai ei, mutta näyttöä on ainakin siitä, että kun tehdään enemmän osaamista vaativia hoitoja ja toimenpiteitä, laatu ja potilasturvallisuus paranee. Jukka Mattila

Meiltä edellytettäisiin laajan ympärivuorokautisen päivystyksen yksikköä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteispäivystyksenä. Yksikössä tulisi olla edustettuna akuuttilääketieteen, naistentautien ja synnytysten, neurologian, ortopedian ja traumatologian, psykiatrian, radiologian, sisätautien ja yleislääketieteen tai geriatrian päivystys sekä yöpäivystystä lukuun ottamatta hammaslääketieteen päivystys.

Päivystysasetuksessa määritetään erikoisaloittaiset kriteerit. Odotimme jossain määrin tiukempia vaatimuksia. Näyttää kuitenkin siltä, että päivystysvalmiutemme pääosin on jo nyt riittävää. Esimerkiksi kardiologian ympärivuorokautinen päivystys on sovittava ervan sisällä niin, että vähintään joku tekee pallolaajennuksia myös päivystysaikaan. Neurologian osalta on huolehdittava, että valmius kiireellisen hoidon tarpeen tunnistamiseen ja taudin määritykseen riittävine tutkimusmenetelmineen tarvittaessa etäkonsultaation avulla ovat olemassa. Monen erikoisalan konsultaatiot on sovittavissa ervojen kesken yhdessä niin, että joku koko maassa on valmiuksissa antaa tukensa päivystäville lääkäreille. Joitain tarkennuksia tarvitaan vielä, että osataan tulkita edellytykset riittävän oikein.

Länsi-Pohjan keskussairaala kuuluu luonnoksissa (ei-laajan) ympärivuorokautisen yhteispäivystysyksikön keskussairaaloihin. Siltä asetus edellyttää väestön palvelutarvetta vastaavasti keskeisten erikoisalojen päivystystä, mutta jättää asian ervan järjestämissopimuksessa sovittavaksi. Terveydenhuoltolain muutoksen perusteluteksteissä todetaan, että sairaalalla ei ole realistisia edellytyksiä jatkaa ympärivuorokautisia kirurgisia palveluita tarjoavana yhteispäivystyksenä. Tekstit antavat kuitenkin käsityksen siitä, että lain kirjoittajien mielestä yhteys Ouluun on houkuttavampi kuin yhteys Rovaniemelle. Tällainen asenne on iso haaste meille.

Lausuntoaikaa on annettu poikkeuksellisen paljon, syyskuulle asti. Hallitus odottaa, että sinä aikana sairaanhoitopiirit keskenään neuvottelevat ja sopivat asioista, joista hallitus ei ole pystynyt ratkaisuja tai linjauksiakaan tekemään. Mekin tulemme käymään kesän aikana neuvotteluja ervan alueella työnjaosta ja yhteistyöstä sekä keskenämme että valtion ohjaamana.

Työn- ja vastuunjako on viime kädessä poliittista päätöksentekoa ja siihen virkamiehillä on vain osansa sanottavana. Päädytään niissä asioissa mihin tahansa, meidän on huolehdittava, että lisävastuun kantaminen otetaan tarvittaessa vastaan. Omaa toimintaa on edelleen pystyttävä tehostamaan. Ja erityisesti parantamaan potilasturvallisuutta ja laatua. Myös sitä asiakkaiden kokemaa laatua, jonka perusteella jatkossakin sekä nykyiset, että tulevat vastuualueen potilaat haluavat meidät hoitopaikakseen valita.
 

Jukka Mattila
johtajaylilääkäri

---------
 

20.5.2016 Muutokset työpaikalla – uhka, mahdollisuus vai jotain tältä väliltä?
 

Irma Mustonen  

Lumet ovat sulaneet kohisten ja luonto herää nopeasti jälleen uuteen kevääseen. Näin todistamme jälleen luonnon uudelleen syntymisen suurta ihmettä, muutosta luonnon kiertokulussa. Näissä ajatuksissa mietin niitä useita vuosia, menneitä keväitä mitä osastonhoitajana olen toiminut. Näille vuosille on ollut yhteistä se, että omalla erikoisalallani psykiatriassa ja koko terveyden- huollossa, olemme koko ajan eläneet muuttuvassa toimintaympäristössä. Toiminta on ollut jatkuvassa muutoksessa, hoitolinjat ja työkäytännöt ovat menneet uusiksi.

Psykiatrinen hoito on muuttunut ja on muuttumassa yhä enemmän avohoitokeskeiseksi. Entiset rakenteet ovat hajoamassa ja uutta suunnitellaan. Usein edellistä muutosta ei ole edes ehditty viedä läpi, kun seuraava on jo tulossa. Haasteellisuutta lisää etenkin muutoksien nopea aikataulu ja niiden päällekkäisyys. Tämä ilmiö on ollut vuosien mittaan hyvin läsnä työyhteisön johtamisessa. Niin kuin eturintamassa, ihan tuli-linjassa tiimin luotsaamista eteenpäin.

Mieleeni on usein tullut prof. Jari Stenvallin eräässä koulutuksessa esittämä kysymys: Voisiko jatkuvien muutosten tekeminen olla työn mielekkyyden lähde? Mielestäni voi ja onkin, mutta se tietenkin edellyttää meiltä tavoitteellisuutta ja avointa keskusteluilmapiiriä sekä mielestäni keskittymistä muutosprosessissa olennaisiin asioihin.

Näkemykseni mukaan esimiehen tehtävänä on ohjata aktiivisesti sekä yksilöitä että työyhteisöä tulevaisuuskuvaa kohti. Tämä edellyttää esimiehen tulevaisuusorientaatiota eli ennakoivalla otteella johtamista muutoksen keskellä. Muutoksen onnistuneeseen hallintaan liittyy myös olennaisesti esimiehen herkkyys reagoida työyhteisön sekä sisäisen että ulkoisen toimintaympäristön tapahtumiin ja kykyä huolehtia siitä, että työyhteisö pysyy järjissään ja perustehtävän äärellä, potilaan paras mahdollinen hoito ja huolenpito johtotähtenään. Ja miten itse esimies sitten pysyy sekä järjissään että motivoituneena, inhimillisesti ja tehokkaasti johtaen?

Esimiehenä olen yrittänyt muistaa, että ei tätä työtä tehdä yksin. Meillä on töissä motivoituneita, itseohjautuvia työntekijöitä, jotka vievät kehittämisideoita sovitusti eteenpäin. Parhaimmillaan työ sujuu, on tekemisen meininki ja nähdään työn tuloksia. Mutta esimiehen tulee varmistaa, että työntekijöillä on kaikki edellytykset tehdä työnsä hyvin. Hänen tehtävänään on luoda alaisilleen onnistumisen edellytykset kirkastamalla omassa yksikössä tehtävän työn tarkoitus, perustehtävä ja tehtävien välinen yhteys onnistuneeseen ja laadukkaaseen potilashoitoon. Esimiehen velvollisuuksiin kuuluu huolehtia työn teon välineistä, työnjaosta ja yhteisistä pelisäännöistä ja olemalla siinä arjen työssä läsnä.

Ihmisellä on luonnostaan voimakas itsemääräämispyrkimys, joka toimii voimanlähteenä ihmisen ollessa motivoitunut ja kokiessa toimivansa omasta vapaasta tahdostaan. Ihmisen itsetuntoon on hänen saamallaan palautteella suuri merkitys. Motivointi ja työntekijän itsetunnon pönkitys ovatkin esimiehen tärkeimpien tehtävien joukossa. Motivoitunut osaava henkilö ei vastusta muutosta vaan toteuttaa sitä innostuneena. Se puolestaan edellyttää, että osaaminen, työtehtävät, työnjako ja esimiestyö ovat sopusoinnussa keskenään. Myös kokemukset aikaisemmista muutoksista vaikuttaa motivaatioon. Työpaikalla pitäisi olla myös ymmärrys siitä, että kaikkien työpanos tukee yhteisen tavoitteen saavuttamista. Muutoksen ja kiireen keskellä erityisesti yhteys omien työtehtävien ja työpaikan tavoitteiden välillä voi hämärtyä.

Lisähaasteena akuutissa psykiatrisessa hoitotyössä hoitohenkilöstölle on turvattomuutta aiheuttavat tekijät sekä väkivallan kokeminen että väkivallan uhan kohteeksi joutuminen. Myös monet työyhteisölliset tekijät kuten kiireinen työtahti ja niukat henkilöstöresurssit potilaskuormituksen noustessa aiheuttavat turvattomuutta. Näihin tekijöihin osastonhoitaja joutuu ottamaan kantaa päivittäisessä esimiestyössään.

Miten sitten työhyvinvointi? Tutkimusten mukaan jatkuvan muutoksen keskellä suorin tie työhyvinvointiin on työntekijän itse koettu onnistuminen omassa työssään. Esimies voi tehdä paljon tukeakseen alaistensa työssä onnistumisen tunnetta, vaikka esimies ei enää ole yksittäisten työtehtävien paras asiantuntija. Työn sisällön ja työn tuloksen johtaminen korostuu. Esimiehen pitää osata viedä tavoitteellisesti tiimin työtä eteenpäin. Joku viisas on sanonut, että johtaminen on kykyä muuntaa visio todeksi.

Oikeudenmukaisuuskokemuksilla ja luottamuksen syntymisellä on myös selkeitä hyvinvointivaikutuksia. On tärkeää, että ihmisiä arvostetaan ja jokaisella on mahdollisuus tulla kuulluksi ja että yhteisiä sopimuksia toteutetaan johdonmukaisesti. Varsinkin muutostilanteessa tilanne voi kärjistyä. Hyvin herkästi työntekijöille voi tulla epäoikeudenmukaisuuskokemuksia.

Myös työpaikan tunneilmastolla on todistetusti kokonaisvaltainen merkitys suorituskyvylle ja ihmisten hyvinvoinnille. Sen vaalimiseen esimiehillä täytyy olla halua ja aikaa. Myötätunnon ele esimieheltä voi olla kevyt kosketus olkapäälle tai parin tunnin kyyneliä pursuava keskustelu. Tsempata voi monella tavalla. Esimiehen aidon läsnäolon merkitys työyhteisössä on suuri. Eikö meidän olisikin aika vähentää merkittävästi johtamisen hallinnollisiin rutiineihin käyttämäämme aikaa, mutta miten? Luomalla ja kehittämällä järjestelmiä, jotka suorittavat hallinnollisia tehtäviä automaattisesti?

Osastonhoitajan oma hyvinvointi työssä nousee myös haasteeksi, sillä johtamistyöhön liittyy monia hyvinvoinnin uhkatekijöitä. Osastonhoitajan työ on vaativaa lähiesimiestyötä, jossa johtaminen tapahtuu monen intressiryhmän ristipaineessa, ”puun ja kuoren välissä”. Kuinka tästä selviytyy, ollen myös ”hyvä” johtaja? Vain johtamistyössään motivoitunut ja hyvinvoiva osastonhoitaja jaksaa kehittää hoitotyötä, jos hän myös saa siihen esimiehensä tuen. Hänen hyvinvointinsa heijastuu suoraan alaisten jaksamiseen työssään. Hyvä hoito ja palvelu ilmenevät tyytyväisinä potilaina ja asiakkaina sekä hyvänä palautteena.

Mistä osastonhoitaja saa tukea ja kannustusta? Kun peilaan näiden vuosien tuomaa omaa kokemusta ja johtamiskäytäntöjen muutoksia, näen ja olen kokenut, että työtyytyväisyyttä ja tukea tuo se, että tehtävässä vaadittava asema eli vastuu- ja valtasuhteet sekä hallinnollinen työnjako ovat selkeät. Se, että työssä on vaikuttamismahdollisuutta ja tiettyä autonomiaa, lisää myös työmotivaatiota. Työtä tukee tietenkin myös se, että koko organisaation johtaminen on avointa, linjakasta ja kannustavaa. Unohtamatta erityisesti omien kollegoiden tukea työn arjessa.

”Johtajan ensimmäinen tehtävä on määritellä realiteetit ja viimeinen tehtävä on kiittää. Siinä välillä hänen tehtävänsä on olla renki.”
– Max DePre

Irma Mustonen
osastonhoitaja, vastuuyksikön esimies
Psykiatrian klinikka, akuuttilinja osasto 1
 

--------

10.5.2016 Sairaalan laajennushankkeesta ja vähän muistakin laajennuksista

Sairaalarakennuksemme tilat ovat kokeneet paljon sisäisiä muutoksia valmistumisvuoden 1988 jälkeen. Fimean tekemä apteekkitarkastus vuonna 2010 ja psykiatrian päivystysasetus antoivat vauhtia tilojen laajennukseen. Havahduttiin, että meidän täytyy tehdä jotain säilyttääksemme mm. apteekkitoiminnat sairaalan yhteydessä. Myös muutkin tilat kaipasivat muuttuneen toiminnan myötä laajennusta.

Päärakennuksen kylkeen rakennettiin kuparinvärinen laajennusosa vuonna 2007. Päiväkirurgian muutosten mahdollistamiseksi tehtiin vuonna 2011 tilaelementeistä väistötila, jonka rakennuslupaa jatkettiin vuonna 2016 viidellä vuodella vuoteen 2021 saakka.

lshp_ITJ_Rauno Karjalainen

Nämä laajennukset eivät ole riittäneet erikoissairaanhoidon tarpeiden muuttumiseen, vaan vuonna 2011 aloitettiin koko sairaalalaajennuksen tilatarpeiden päivittäminen. Käyttäjille tehtyjen haastattelujen perusteella valmistui tilatarveselvitys, joka esiteltiin valtuustolle 28.12.2012. Suunnitelmaa jatkettiin hankesuunnitelman teolla ja se valmistui 27.11.2013 valtuustoon. Kaikki nämä selvitystyöt tehtiin oman työn ohella. Silloin suunnitelmat aikataulutettiin niin, että pääsisimme aloittamaan laajennusrakentamisen suunnittelun keväällä 2015 ja rakentaminen voisi alkaa syksyllä 2017.

Valtuusto päätti 28.11.2012, että laajennushankkeesta järjestetään yleinen suunnittelukilpailu, jonka hallitus vuotta myöhemmin 27.11.2013 hyväksyi. Arkkitehtuurikilpailu järjestettiin kaksivaiheisena 3.3 -8.12.2014. Voittajaksi kisassa selvisi 15.4.2015 Verstas Arkkitehtien suunnitelma ITU. Voittanut suunnitelma on edelleen meidän laajennussuunnitelman lähtökohtana.

Sairaalan laajennushankkeelle ei ole vielä tehty kokonaissuunnitelmaa eli ns. MasterPlan:ia sairaala-alueen käytöstä. Kokonaissuunnitelmassa kuvataan hankkeen laajuus, ratkaisujen toteutusajankohdat, mahdolliset osarakentamiset, logistiikka-ratkaisut rakennuksen sisäiselle potilas/hoitaja liikenteelle, ulkologistiikka ja rahoitusratkaisut. Tämä on tuotos, joka elää aikataulun edetessä ja toimii suunnittelua ohjaavana dokumenttina. Kokonaissuunnitelmaan tulisi liittää Muurolan, Lähteentien, ILKK:an ja Porokatu 39:n kohtalot sekä Sote-ratkaisujen tuomat mahdolliset muutokset kuin myös Lapin kuntien tarpeet eikä vähimpänä julkisuudessa ollut Rovaniemen kaupungin perusterveyden huollon tarpeet.

Ennen tilojen suunnittelua ja rakentamista, täytyy niille ratkaista käyttötarkoitus. Hallitus laittoi 23.10.2013 hakuun laajennushankkeen toiminnallisten prosessien johtajan paikan. Hänen tavoitteenaan on määritellä tarvittavat prosessit, joiden perusteella voidaan suunnitella uudet tilat, jotka palvelevat pitkälle tulevaisuuteen. Toimi täytettiin 1.9.2015. Tällä hetkellä meillä on käynnissä toiminnallisten prossien määrittelyt ja siinä edetään ns. ’kuuman sairaalan’ toiminnot edellä. Varsinaiseen tilojen suunnitteluun päästään, kun nämä prosessisuunnitteluvaiheet on saatu valmiiksi. Toimitilojen suunnittelu kestää arviolta 1,5 vuotta. Rakennusluvan hakemiseen joudutaan varaamaan vuoden verran aikaa. Sen jälkeen päästään rakentamiseen ja sekin vie aikaa 1,5 vuotta. Sote:lla on aikaa valmistua hyvinkin ennen kuin meidän laajennusvaiheessa on ensimmäistäkään kuokan iskua tehty.

Tätä kaikkea etenemistä ohjailevat arvailut SOTE:sta ja siihen liittyvistä poliittisista kuvioista. Maan hallitus on väläytellyt rakennuskieltoa Suomen sairaalarakentamiselle, ennen kuin Sote:n vaikutukset ovat tiedossa. Onneksi sairaanhoitopiirejä ei ole kielletty suunnittelemasta.

Ennen laajennusvaihetta LSHP:n täytyy päättää vuoden 2016 loppuun mennessä Invalidisäätiö Oy:n omistaman ILKK:an kiinteistön ostosta. Kiinteistö on valmistunut 1983 ja laajennusosa 2003. Kiinteistö kuului osana arkkitehtuurikilpailuun. Vielä ei ole päätetty rakennuksen käyttötarkoituksesta ja peruskorjauksen tekemisestä. Rakennus vaatii peruskorjauksen ennen laajamittaista käyttöä ja suunnitelmien tulisi tukea tulevaa käyttöä.

LSHP:n sairaalan laajennushankkeen suunnittelu aloitettiin vuonna 2011 ja jatkuu erinäisten vaiheiden jälkeen vuonna 2016 ja .... annetaan ITU itää.

lks_ITJ_laajennus

Rauno Karjalainen
tekninen johtaja