Tammikuu 2016

Kymppi_logo



10.1.2016 Markku Broas: Entistä turvallisempi sairaala potilaille
20.1.2016 Aila Keskipoikela: Tiimityöllä potkua johtamiseen
30.1.2016 Satu Saari: Me oomme johtajia kaikki

 

30.1.2016 Me oomme johtajia kaikki

 

Satu Saari  

Kymppi-Blogia on kirjoitettu pian kaksi vuotta. Blogiemäntänä olen saanut tehdä mielenkiintoista yhteistyötä sairaalamme esimiesten ja johtajien kanssa, kun tekstejä on suunniteltu ja kuvia otettu. Olemme saaneet lukea ajatuksia johtajuudesta monesta näkökulmasta. Olemme lukeneet myös eri yksiköiden ajankohtaisista asioista ja muutosten tuulista, joiden keskellä työelämässämme ja yhteiskunnassamme nyt elämme.

Kymppi-Blogin lukeminen on toivottavasti suonut meille pienen hengähdyshetken ilmestyessään kolme kertaa kuukaudessa, tuonut uusia ajatuksia ja keskustelun aiheita arkeemme, toivon sen jatkuvan edelleen ja nostan omat ajatukseni johtajuudesta keskusteluun.

J. Karjalainen laulaa laulussaan sankareista, mutta sanana sankari, voi jokainen mielessään vaihtaa myös johtajaksi. Johtajuutta on monenlaista. On poliittisia johtajia, jotka johtavat samoin ajattelevia, on kirkollisia johtajia, jotka johtavat seurakuntaansa, on yritysjohtajia ja monenlaisia eri tahojen johtajia – esikuvia – jotka johtavat tiettyä laumaa tiettyyn suuntaan, niin kuin paimen pellolla lampaitaan.

Johtajalla on monenlaisia tehtäviä, esikuvana ja suunnannäyttäjänä olemisen lisäksi johtajat puolustavat laumaansa. He karkottavat paimenen lailla suden pois lampaiden luota ja huolehtivat, että kukaan lampaista ei eksy pois laumasta paniikkitilanteen vallitessa. Muuttuvat tilanteet vaativat siis johtajan silmää – johtaja katsoo kauaksi eteenpäin ja näkee mille laitumelle lauma on parasta viedä. Lampaat luottavat siihen, että johtaja tietää, missä tulevaisuudessa on turvallista ja tuottoisaa laiduntaa.

Johtajat huolehtivat myös, että kaikki laumassa olevat lampaat hyötyvät laumassa olostaan – saavat ruokaa, suojaa ja keritsemisen tarvittaessa. Johtajat huolehtivat siis taloudesta, turvallisuudesta ja valvovat tuloksia.

Johtajalla on aikaa kuunnella ja aikaa olla läsnä laumassaan. Johtaja valvoo, että lauman ilmapiiri on seesteinen ja hän ymmärtää, että laumassa on valkoisia, harmaita ja mustia lampaita. Johtaja hyväksyy erilaisuuden ja kohtelee lampaitaan yksilöinä. Johtaja on tasapuolinen, oikeudenmukainen, hän ratkaisee ongelmat ja käyttää tarvittaessa apunaan keppiä ja porkkanaa – se on hänen tehtävänsä.

Johtaja johtaa myös itseään – minä johdan minua, sinä sinua. Me oomme johtajia kaikki, kun oikein tarkoin mietitään. Me jokainen johdamme paitsi itseämme, myös lähipiirissämme olevia, laumamme jäseniä, puolisoamme, lapsiamme, koiriamme, kissojamme, vapaa aikaamme ja työntekoamme. Me johdamme itseämme omassa elämässämme, niin kuin johtajat johtavat meitä yhteiskunnassamme ja työssämme. Haluamme olla paitsi inhimillisiä, myös tehokkaita.

Me olemme siis aina jonkun esikuvia – käytösjohtajia – äiteinä, isinä, vanhempiemme lapsina, liikenteessä, kaupan kassajonossa, vapaalla ja töissä ollessamme. Me asetamme itsellemme päämääriä ja tavoitteita. Me päätämme elämämme suunnasta – katsomme kauaksi eteenpäin, puolustamme itseämme ja läheisiämme, huolehdimme taloudestamme, turvallisuudestamme ja tuloksellisuudestamme. Me pyrimme siihen, että lähellämme on seesteistä vapaa-aikaamme, että kaikilla on hyvä olla, vaikka läheisissämme onkin valkoisia, harmaita ja mustia lauman jäseniä. Pyrimme kuuntelemaan ja olemaan läsnä, hyväksymään erilaisuuden ja olemaan oikeudenmukainen ja tasapuolinen. Johtajuus on siis ansaittava paitsi teoilla myös asenteella.

Käytämme keppi ja porkkana asetelmaa, niin itseemme, kuin läheisimpiimme – myös koiraamme. Kun onnistumme näissä kaikissa johtajan ominaisuuksissa, niin laumamme katsoo meitä silmiin ja silmistä hehkuu kunnioitus, arvostus ja luottamus. Joskus on siis hyvä katsoa peiliin ja arvioida katsetta joka tuijottaa takaisin.

Ajatus siitä, että itse on itsensä johtaja antaa hieman syvyyttä ajatella yleisellä tasolla johtaja ja heidän työtään ja antaa tavallaan tasavertaisen näkökulman johtajiimme ja tekee heistä astetta helpompia lähestyä, asiassa kuin asiassa.

Satu Saari
projektisihteeri
Kymppi-Blogin emäntä ja itsensä johtaja

-----------------------------------------

20.1.2016 Tiimityöllä potkua johtamiseen
 

Lapin keskussairaalan keittiön ja kahvion remontit ovat nyt takanapäin ja saamme nauttia uusista valoisista ja toimivista tiloista. Muurolan sairaalan keittiö oli ennen keskussairaalan keittiön remonttia palvelukeittiö, jonne toimitettiin ruoka useamman kerran viikossa keskussairaalan keittiöltä. Remontin vuoksi aloitimme Muurolan keittiöllä jälleen ruoanvalmistuksen ja mahdollisesti näin jatkamme siihen asti, kunnes sairaalan toiminta siirtyy uusiin tiloihin.   Aila Keskipoikela

Keskussairaalasta toimitamme ruokaa myös Kolpeneen kuntayhtymän asiakkaille. Lapin keskussairaalassa ja Muurolan sairaalassa on myös monipuolista kahviotoimintaa. Sijaisuudet kahvioiden ja keittiöiden välillä toimivat jouhevasti eri henkilöiden siirtyessä tiimistä toiseen, toisinaan jopa kesken työvuoron.

Ravintokeskuksemme siirtyi yksityiskohtaisista tehtävänkuvista tiimityöhön vuonna 2004. Silloin tarkoituksena oli kehittää työyhteisöä ja saada organisaatiosta toimivampi pilkkomalla iso organisaatio pienempiin yksiköihin, tiimeihin. Työnkierrolla pyrittiin tasaamaan raskaimpia työvuoroja tiimin sisällä sekä tiimien välillä ja saamaan työhön vaihtelevuutta ja mielekkyyttä. Lisäksi jokaisen tiimin jäsenen ammatillinen osaaminen lisääntyi tiiviissä yhteistyössä konkareiden kanssa. Tiimiläiset, nämä monitaiturit ovat pystyneet korjaamaan toistensa virheitä, ratkaisemaan ongelmia itsenäisemmin ja tarvittaessa esim. sijaistilanteissa tekemään toistensa työtehtäviä. Siirtämällä hiljaista tietoa vanhemmilta työntekijöiltä nuoremmille on voitu taata jatkuvuus ja palvelun tasalaatuisuus. Miten tieto paremmin olisi voinutkaan siirtyä kuin tiiviin tiimin sisällä. Esimiehet toimivat tiimien tukijoina, mutta varsinaiset tiimin vetäjät valitaan vuosittain tiimiläisten keskuudesta.

Tiimit ovat edelleen toiminnassa. Niistä kumpuaa luovia ratkaisuja asioiden hoitamiseksi varsinkin ongelmatilanteissa. Tiimityö mahdollistaa myös joustavamman työskentelyn silloin, kun työntekijöillä on lyhytaikaisia tai pidempiäkin poissaolojaksoja.

Uuden haasteen johtamiseen on tuonut erilaiset lisääntyneet osa-aikaisuudet ja tehtävien keventämiset työkykyongelmien vuoksi. Joustavuutta ja ymmärrystä näissä tilanteissa on tarvittu kaikilta osapuolilta. Aktiivisen tuen malli on ollut esimiehille hyvä apukeino uusia työtehtäviä mietittäessä. Yhteistyössä työterveyshuollon kanssa on haettu ratkaisuja ja löydettykin. Aina ei tosin oman työyksikön sisältä ole kyetty löytämään kevennettyä työtä ja silloin on vaihtoehtona ollut työajan lyhentäminen.

Lisäpuhtia johtamiseen on haettu koulutuksista. ”Esimies sovunrakentajana” oli näinkin kauan esimiestyötä tehneelle antoisa kokemus. Isossa työyksikössä ei ristiriitatilanteilta ole voinut välttyä, mutta useimmiten ne ovat olleet ratkaistavissa. Työnjohto vastaa päivittäisjohtamisesta, mutta usein vs.ravitsemispäällikkökin osallistuu ongelmatilanteiden hoitamiseen.

Sote-uudistus puhuttaa kahvipöydissä ja aiheuttaa kyselyjä tulevista mahdollisista muutoksista. Liitytäänkö osaksi jotain isompaa kokonaisuutta ja onko liikelaitoskuviot mahdollisia? Se, mitä sote-uudistus tarkoittaa meidän työyksikköjen osalta, on vielä hämärän peitossa. Muutoksia varmaankin on tiedossa tulevaisuudessa ja aikanaan se meillekin selviää. ”Sairaala SOTE- kuntoon – talkoiden” vauhdittamina olemme mekin eri vaihtoehtoja miettineet ja aina päätyneet haluun jatkaa omana yksikkönä. Haluamme olla lähellä tärkeintä asiakastamme, potilasta ja olla päättämässä heidän ruokahuollostaan jatkossakin tarjoamalla vasta valmistettua ruokaa.

Hyvä muistutus aika ajoin on, että olemme täällä potilaita varten. Toki hyvin tärkeitä ovat myös henkilökunta ja vierailevat asiakkaat. Potilasasiakasmäärien vaihdellessa henkilökuntaruokailijat mahdollistavat tasaisemman asiakasmäärän tuotannollemme. Lisääntynyt päiväkirurgia tuo uusia haasteita ruokahuoltoon ja tulevaisuudessa pitääkin löytyä korvaavaa toimintaa, mikäli hoitojaksot osastoilla vähenevät oleellisesti. Meidän on pyrittävä vastaamaan muutoksiin ja niiden tuomiin haasteisiin, jotta kilpailukykymme säilyy.

Ruokatuotannon helpottamiseksi ja laadun varmistamiseksi on kuumatiimissä viime vuoden puolella aloitettu ruokatuotannon atk-ohjelman päivitys. Sen valmistuttua tulee ruokatuotannon seuraaminen helpommaksi, tilausten tekeminen joustavammaksi ja keittäjät saavat omalta koneeltaan tiedot reseptiikasta. Tällä hetkellä keittäjät työstävät reseptejä, jotka työnjohtaja vie atk-ohjelmaan. Ohjelmalta työnjohto ja ravitsemusterapeutti pystyvät tarkastamaan nopeasti eri aterioiden ravintoarvot, hinnat ja ruoka-aineiden sisältämät allergisoivat aineet.

Ravitsemusterapeutin mukaantulo osaksi ruokahuoltoa on helpottanut työnjohdon tehtäviä ateriasisältöön, ohjaukseen ja ohjeistukseen liittyvissä asioissa. Lisäksi hän osallistuu tarvittaessa kuumatiimin kokouksiin. Ravitsemusterapeutti toimii asiantuntijana ravintohuollon ja osastojen välillä kaikissa ravitsemukseen liittyvissä asioissa sekä osallistuu elintarvikehankintojen kilpailuttamiseen.

Positiivisella tiimien johtamisella lähdemme kohti tulevia haasteita. Osallistamalla tiimit muutoksen suunnitteluun saavutamme uuden vakiintuvan toimintamallin. Mutta myös vakiintuvat toimintamallit muuttuvat ja kehittyvät (mm. yhteiskunnassa tapahtuvan myllerryksen vuoksi) alati muuttuvassa toimintaympäristössä.

Kuluneesta vuodesta työkavereita ja sidosryhmiä kiittäen.

Hyvää alkanutta vuotta!

Aila Keskipoikela
vs.ravitsemispäällikkö
Ravintopalvelut

________

10.1.2016 Entistä turvallisempi sairaala potilaille

 

lshp_ITJ_Kymppiblogi_käsien desfiointi  

On ilo aloittaa uutta vuotta 2016, kun katsoo kuinka koko meidän henkilöstö on sitoutunut infektioiden torjuntaan sairaalassamme.

Influenssaepidemia on jälleen alkanut ja epidemian huippua odotetaan helmikuun alkuun. Influenssa voi olla hankala sairaus erityisesti riskiryhmille kuten iäkkäille, pienille lapsille, perussairauksia sairastaville ja raskaana oleville. Influenssa lisää sairaala- ja tehohoidon tarvetta näissä ryhmissä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimuksissa riskiryhmään kuuluvan henkilön kuolemanriski on n. 90 x ja tehohoitoon joutumisen riski n 15 x terveeseen henkilöön nähden, Lyytikäinen et al, FinMed J 2011.

Henkilökunnan influenssarokotuksilla suojellaan potilaitamme tältä vakavalta taudilta. Tutkimusten perusteella rokottamalla 8 henkilökuntaan kuuluvaa, pystyttiin ehkäisemään yksi kuolema ja yksi kliinisesti influenssalta vaikuttava tauti kutakin vajaata 5 rokotettua hoitajaa kohden, Hayward AC et al, BMJ 2006. Itse asiassa henkilökunnan rokotekattavuudella on suurempi merkitys potilaiden influenssan torjumisessa kuin potilaiden omalla rokotekattavuudella. Iäkkäät ja riskiryhmään kuuluvat eivät välttämättä kehitä riittävää suojaa, vaikka he saavat rokotteen.

Meillä henkilöstön rokotekattavuus on noussut hurjasti viime vuosina. Koko henkilökunnan influenssarokotekattavuus on noussut vuoden 2011 26,2 % tasosta tämän vuoden 67,3 %:iin, HYVÄ ME !!! ja vielä ehdimme parantaa rokotekattavuutta, koska epidemia on vasta aluillaan. Joillakin osastoilla kuten lastenosastoilla, keuhko-osastolla, 4A:lla ja 5A:lla kattavuus on yli 80 %. Näin on ylitetty Euroopan Neuvoston asettaman 75 %:n tavoitetaso. Rokotekattavuuden nousu on kiinni meidän jokaisen asenteesta toimia potilaidemme parhaaksi.

Hoitoon liittyvät infektiot aiheuttaa inhimillistä kärsimystä ja kustannuksia. Akuutti sairaalassa hoidetuilla potilailla on n 40 %:lla on infektio. Sairaalassa hoidetuista potilaista n 10 % saa infektion hoidon aikana. Meidän sairaalassamme tämä tarkoittaa n 1 500 potilasta vuosittain. Hoitoon liittyvä infektio aiheuttaa km. 7 päivän lisähoitojakson ja lisää turhaa kuolleisuutta. Suomessa lisäkustannusten arvioidaan olevan 200 – 500 milj € / v, Kanerva et al SLL 2008.

Hoitoon liittyvien infektioiden ehkäisyssä keskeisessä osassa on hyvä käsihygienia. On arvioitu, että oikea käsihygienia vähentää hoitoon liittyviä infektioita jopa 30 %.

2015 aloitimme yhdessä 5- ja 4-tason kanssa ns. ryhtiliikkeen, jossa tavoitteena on parantaa käsihygienian toteutumista. Tällä hetkellä käsidesiä kuluu osastoillamme vajaa 40 l / 1000 hoitopäivää ja tavoitteena on lähivuosina kaksinkertaistaa käsidesin käyttö. Tuolloin olisimme melko lähellä sitä tasoa, mitä oikeaoppinen käsihygienia edellyttää. Ryhtiliike jatkuu ja laajenee 2016.

Lopuksi haluan kiittää sairaalan johtoa ja työkavereitani Anttia, Arjaa, Paulaa ja Sirpaa siitä tuesta ja innostuksesta, joita he antavat tehtävässämme infektioiden torjumiseksi ja näin turvallisemman sairaalan luomiseksi. On ilo työskennellä tällaisessa asiantuntijaympäristössä.
 

Markku Broas
Ylilääkäri, infektio-sairalahygieniayksikkö