Kymppi-blogi / Huhtikuu 2016

Kymppi_logo

10.4.2016 Katja Hämeenoja: Summa Summarum ITJ
Sote-blogi Jukka Mattila: Hallitus tarkensi sote-uudistuksen linjauksiaan 5.4.2016. Mitä ihmettä linjaukset meille merkitsevät?
30.4.2016 Mikko Häikiö: Määritelmät, tavoitteet ja päämäärät helpottavat, kun takki on tyhjä

 

30.4.2016 Määritelmät, tavoitteet ja päämäärät helpottavat, kun takki on tyhjä
 

mikko_häikiö.jpg   Vapun eli työn juhlan kunniaksi mietin erilaisia ajankohtaisia aiheita johtamiseen, mutta kovin on takkini ja reppuni tyhjä näin vapun alla. Oliko näin esimerkiksi 20 tai 30 vuotta sitten? No ei, sillä vappuhan oli ainakin silloin kevään, opiskelijoiden ja työläisten juhla. Ja silloin kaikki oli toisin: oli suuria vapputapahtumia toreineen ja marsseineen, opiskelijajuhlia ja brunsseja.


”Ennen oli ennen ja nyt on nyt. On tukka päästä lähtenyt. Ennen oli ennen ja nyt on nyt. Sedät jaksaa heilua!” Lapinlahden lintujen 90-luvun kappale on edelleen totta – osittain. Johtaja-setä ei vaan jaksa heilua enää.

Johtaminen on monessa mielessä vaikeasti määriteltävä asia. Näin opetti entinen professorini Ari Salminen jo ensimmäisillä julkisjohtamisen kursseillani. Johtajuus nähdään teorioissa moniulotteisena käsitteenä, joka asemoidaan eri asiayhteyksissä erilailla. Johtajuuden merkitys ja sisällöt riippuvat määrittäjänsä ajatusmaailmasta. Olen mies ja yksinkertainen ihminen, joten lähdetäänpä liikkeelle helpolla määrittelyllä. Johtajuus voidaan yksikertaisesti jakaa asioiden johtamiseen (management) ja ihmisten johtamiseen (leadership). Ei vaikeaa vai mitä? Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että olen manageeraaja, jos keskityn esimiestyössäni asioiden johtamiseen. Ja vastaavasti leadershippaaja, jos keskityn ihmisten eli alaisten johtamiseen. Mutta kun johdettavina on sekä asioita että ihmisiä, ei tämä yksinkertainen määrittely tai nyt vain toimi käytännössä – ainakaan minun kohdallani.

Johtajuus nähdään myös aktiivisena toimintana. Syväjärven ja Vakkalan mukaan johtajuutta voidaan tarkastella mm. toimintana ja tekoina, arvoina ja tavoitteina, tehtävinä ja päämäärinä. Haastavaa näin esimiehen näkökulmasta on tosin se, että nyt minun pitää olla aktiivinen johtaja, joka toimii arvojen, tavoitteiden ja päämäärien mukaisesti. Minun pitää osata valita johtamiskeinopakista juuri ne oikeat tehtävät, keinot ja teot, joilla työntekijät osaavat toimia järkevästi ja oikein. Miksi? Siksi, että johtajuutta ja johtamista arvioidaan usein tuloksina ja aikaansaannoksina.

Johtajuus ja johtaminen voivat perustua myös erilaisiin tilannekohtaisiin tekijöihin. Tähän pohdintaan ovat päätyneet useat johtamisen tutkijat. Herseyn ja Blanchardin tilannejohtamisen teorian mukaan johtamistoimintaa voidaan tarkastella nelikenttänä, jossa johtamiskäyttäytymistä määrittävät alaisten osaaminen ja tehtäväkohtainen valmius, johtajan johtamisorientaatio tehtäväkeskeisyyden ja ihmiskeskeisyyden välillä sekä toiminnan tehokkuusajattelu. Tämä teoria tarjoaa varsin yksinkertaisen ja käytännöllisen toimintatapamallin erilaisiin johtamistilanteisiin. Malli vaatii käyttäjältään tilanneanalyysikykyä, alaistensa tuntemusta sekä hyvää käytännön johtamisosaamista, jolla saadaan työntekijät toimimaan yhteisten päämäärien ja tavoitteiden eteen.

Miksi takkini on tyhjä? Johtaminen ei ole helppoa eikä yksiselitteistä työtä. Johtaminen on erilaisten tilanteiden ratkaisua, päämäärien määrittelyä ja tavoitteisiin johdattamista. Haasteelliseksi johtamistyön tekee se, jos johtamiskäytänteitä, päämääriä ja tavoitteita ei ole yksiselitteisesti määritelty. Ja jos jostain syystä niitä ei ole sisäistetty.

Tästä syystä teemme töitä johtamisjärjestelmän ja johtajien osaamisen kanssa. Tämän vuoksi määrittelemme tällä hetkellä yhteisiä pelisääntöjä ja määritelmiä johtamiselle. Tämän vuoksi määrittelemme tavoitteita ja päämääriä toiminnallemme. Tästä työstä hyötyvät kaikki: potilaat, työntekijämme, esimiehemme ja omistajamme.

Mielekästä ja energistä kevään jatkoa kaikille!

Mikko Häikiö
kehittämispäällikkö
Kehittämisyksikkö

Lähteet:

Hersey, P. & Blanchard, K.H. (1990). Tilannejohtaminen. Tuloksiin ihmisten avulla. Jyväskylä: Gummerus.
Lapinlahden Linnut (1990). Sedät jaksaa heilua. Albumilta: Tähdet kertovat.
Salminen, A. (1998). Hallintotiede. Organisaatioiden hallinnolliset perusteet. Helsinki: Hallinnon kehittämiskeskus & Edita.
Syväjärvi, A. & H. Vakkala (2012). Psykologinen johtamisorientaatio -positiivisuuden merkitys ihmisten johtamisessa, Teoksessa Juha Perttula ja Antti Syväjärvi (toim.) Johtamisen psykologia. Ihmisten johtaminen muuttuvassa työelämässä (s. 195-225). Jyväskylä: PS-kustannus.

------------------------------------------

 

Sote-blogi: Hallitus tarkensi sote-uudistuksen linjauksiaan 5.4.2016. Mitä ihmettä linjaukset meille merkitsevät?
 

Aluejako

Perustetaan 18 maakuntaa (itsehallintoaluetta), jotka vastaavat sotesta. Lisäksi viisi yhteistyöaluetta nykyisten erityisvastuualueiden pohjalta, joille kootaan suurta väestöpohjaa ja volyymiä sekä erikoistumista vaativia ja harvinaisempia ja kalliimpia palveluja. Maakuntien pärjäämistä tehtävässään arvioidaan.
Jukka Mattila.jpg


Linjaus tarkoittaa edelleen, että Lappiin tulee yksi nykyisen maakunnan laajuinen sote-alue, joka vastaa koko sotesta. Yhteistyöaluelinjaus on meidän kannalta hyvä. Tulemme tarvitsemaan jatkossakin paljon mm. OYS tukea. Maakuntien pärjäämistä tehtävässään arvioidaan ja jos maakunta ei selviydy valtion jakamilla resursseilla, se liitetään johonkin toiseen tai sen tehtävät siirretään toiselle maakunnalle.

Rahoitus

Valtio tulee rahoittamaan soten ainakin alkuvuosina yleisenä maakunnille kohdistettuna valtionosuutena. Maakuntaveron toteutettavuutta selvitetään edelleen tällä vaalikaudella. Rahoitus kerätään valtion verotuksessa ansiotuloverojen tuloasteikkoja muuttamalla. Samalla valtio huolehtii, että kuntavero kevenee niin, että kokonaisveroaste ei nouse.

Rahoitusratkaisun merkityksestä meille kaikille on vaikea päätellä vielä mitään. Ainoa rahoitukseen liittyvä asia, joka vaikuttaa selvältä on, että rahoitus soteen tulee kaikkineen kiristymään ja meidän tulee huolehtia oman toimintamme tehostamisesta kaikin käytettävissä olevin keinoin. Valtionosuuden lisäksi soten rahoitukseen kerätään asiakasmaksuja. Kunnat eivät rahoita jatkossa sotea.

Integraatio

Ratkaisussa puhutaan järjestämisen integraatiosta, rahoituksen integraatiosta, tiedon integraatiosta, palveluketjujen integraatiosta ja tuotannollisesta integraatiosta.

Valinnanvapauslinjaus muutti sote-uudistuksen valmistelussa alusta asti olleen perusratkaisun integraatiosta (päätöksenteko, rahoitus ja johtaminen samalle taholle niin, että kaikki nykyisessä pirstaleisessa järjestelmässä erikseen optimoitavat palvelut voitaisi rakentaa kokonaisuudeksi). Valinnanvapaus tulee pirstaloimaan edelleen moninkertaisesti vastuutahojen verkostoa ja järjestämisvastuun kantavan maakunnan järjestäjäorganisaation pitää keksiä luovia keinoja asian hallintaan.

Valinnanvapaus

Kirjoitettavan valinnanvapauslainsäädännön mukaan käyttäjä valitsee itse palveluiden tuottajan, joka voi olla julkinen, yksityinen tai kolmannen sektorin tuottaja. Järjestäminen ja tuottaminen erotetaan eri organisaatioihin. Lainsäädäntöön kirjoitetaan vaihtoehtoisia tapoja järjestämisen ja tuottamisen erottamiseen. Valinnanvapaus halutaan toteuttaa niin, että PK-yritysten mahdollisuuksia toimia markkinoilla sekä uusia innovatiivisia ja digitaalisia palvelumalleja tuetaan. Halutaan tietty vähimmäismäärä yksityistä ja kolmannen sektorin tuotantoa toimimaan maakunnittain tasapuolisin toimintaedellytyksin. Maakunnan markkinoilla tapahtuva toiminta tulee yhtiöittää.

Järjestäjän tulee näillä näkymin yhtiöittää omasta tuotannostaan ainakin markkinoilla toimivat osat. Vielä ei tarkalleen tiedetä mitkä osat erikoissairaanhoidosta tulkitaan markkinoilla toimivaksi. Mitä ilmeisimmin ainakin päivystystoimintaan kuuluvat osat tulevat olemaan julkisen tuotantovastuun toimintaa ja sen vuoksi joudumme sairaalan toiminnasta pohtimaan uudella tavalla päivystystehtävään kuuluvat kokonaisuudet. Onko tulevassa sote-kokonaisuudessa järkevää myös päivystystehtävät huolehtivan osan toimia samoilla perusperiaatteilla ja yhtiöitettynä? Kukaan ei vielä tunne näitä ratkaisuja niin, että voisi yksiselitteisesti ottaa asiaan kantaa. Mahdollisuuksia on tässä vaiheessa monia. Valinnanvapaus joka tapauksessa tulee säilymään vähintään nykyisellä tasolla tulevaisuudessakin, joten kilpailukykyä (talous ja prosessit) ja kilpailuetua (palvelukokemus) tulee kehittää entisestään.

Henkilöstön asema

Henkilöstö siirtyy liikkeenluovutuksen periaattein ja hyvän henkilöstöpolitiikan mukaisesti.

Linjaus on epäselvä eikä vielä tiedetä kenelle tuottajista, vai mahdollisesti kaikille, henkilöstö siirtyy liikkeenluovutuksen periaattein. Jatkossa tarvitaan yksityiskohtaisempia tietoja linjauksen tulkintaa varten.

Kuntien ja kuntayhtymien omaisuus

Kuntayhtymien omaisuus siirtyy maakunnille. Kuntien tiloja ja laitteita vuokrataan tarpeen mukaan.

Tämäkin linjaus on jossain määrin ongelmallinen koska maakunnan ja valtion tulee varmistaa, että kaikilla tuottajilla tulee olla tasapuoliset edellytykset. Edellytyksiin vaikuttaa jos tuotantovälineet siirtyvät ilman korvausta yhdelle tuottajataholle. Linjausta täytyy selkeyttää ennen kuin sen merkitystä voidaan tarkemmin arvioida.

Aikataulu

Sote-järjestämislaki lausuntokierrokselle touko-kesäkuussa ja eduskuntaan marraskuussa tänä vuonna. Hallituksen esitysluonnos valinnanvapauslaista ja monikanavarahoituksen yksinkertaistamisesta lausuntokierrokselle marraskuussa tänä vuonna ja eduskuntaan helmikuussa 2017. Järjestämislaki voimaan heinäkuussa 2017. Valinnanvapauslaki ja muut muutettavat lait tulisivat voimaan 1.1.2019.

Aikataulu on ongelmallinen eri lakien erilaisen aikataulun vuoksi. Rahoitukseen ja valinnanvapauteen liittyvät normit, jotka sinällään vaikuttavat ihan oleellisesti järjestämiseen ja tuotannon toteuttamiseen, tulisi olla yhtaikaa tiedossa.

Isoin ja vaikuttavin muutos aikaisempiin linjauksiin oli tuo yhtiöittämisvelvoite toimintoihin, joilla julkinen tuottaja (maakunta/sote-alue jatkossa) toimii markkinoilla. Hallitus haluaa siis yhtiöittää vähintään ne toiminnat, joita yksityiset tai kolmannen sektorin tuottajat tuottavat julkisella taholle osana sote-palveluja. Toisaalta linjaus on tulkittavissa niinkin, että yhtiöittäminen olisi perusratkaisu myös muuhun maakunnallisen järjestäjän ja tuottajan erottamiseen. Linjausta hallitus perustelee EU-lainsäädännön velvoitteilla. Tulkinta ei kuitenkaan ole vielä yksiselitteinen ja voi olla, että yhtiöittämisvelvoite ei toteudu nyt linjatun laajuudessa. Mahdollista on myös, että hallitus muuttaa perustelujaan ja velvoittaa yhtiöittämiseen koska pitää yhtiömuotoista palvelutuotantoa tavoiteltavampana kuin muuta hallintomuotoa.

Jäämme siis odottamaan lakiluonnoksia ja esittämään rakentavan kriittisiä kommenttejamme niistä. Edistymistä voi seurata osoitteessa http://alueuudistus.fi/etusivu


Jukka Mattila
johtajaylilääkäri
sairaanhoitopiiri
 

-----

10.4.2016 Summa Summarum ITJ
 

Katja Hämeenoja  

Inhimillisesti tehokas johtaminen -hanke oli alkanut jo hieman aikaisemmin ennen kuin aloitin oman johtamisuran LSHP:ssa. Kaksi ensimmäistä seminaarikertaa jäi valitettavasti väliin, mutta sen jälkeen olen ollut kaikissa mukana. Näistä seminaaripäivistä on saanut hyvää tukea oman johtamisuran alkuvaiheelle. Opittavaa kun on paljon ja oppimiseen tarvitsee paljon apua sekä tutkitun tiedon että toisten esimiesten kokemusten muodossa. Poimin tähän kaksi itseäni eniten koskettanutta ja ajatuksia herättänyttä luentoa ITJ-seminaarien luennoitsijoiden joukosta kaikkien mietittäväksi.

Tekniikan tohtori Jussi Kullan 3.12.2014 pitämässä luennossa ”käskyttämällä ei pitkälle pääse” käytiin läpi hänen tekemäänsä tutkimusta, jossa oli haastateltu kahtakymmentä suuren suomalaisen yrityksen toimitusjohtajaa. Tämän porukan johtamiskokemus oli valtava ja siksi olikin vaikuttavaa että kaikkien haastateltavien ajatus johtamisesta oli hyvin samansuuntainen: kaikki puhuivat ihmisten johtamisesta ja siitä miten löytää oikeat ihmiset ympärilleen tietyn asetetun tavoitteen saavuttamiseksi. Luennossa käytiin läpi esimiehenä ja johtajana kehittymistä, joka keskimäärin näyttää kestävän kymmenen vuotta. Tämä on lohdullinen ajatus johtamisuransa alkuvaiheessa oleville, kun kaikkea ei tiedä eikä osaa ja kokee riittämättömyyttä sen suhteen. Johtamistaidoista kuitenkin suurin osa näyttää kehittyvän käytännön työssä ja vaativiin johtajatehtäviin kehitytään pitkän ajan kuluessa. Täytyy muistaa olla itselleen armollinen ja hyväksyä alun kompastelut oppimisprosessiin kuuluvana.

Filosofian tohtori Frank Martela luennoi 21.5.2015 meille aiheesta ”Sisäinen motivaatio – mistä innostava johtaja löytää oman innostuksensa?”. Asetettujen tavoitteiden saavuttaminen organisaatiossa vaatii henkilöstön tyytyväisyyttä, sillä tyytyväinen henkilöstö sitoutuu työtehtäviinsä ja heidän tuottavuutensa kasvaa. Henkilöstön pitäminen tyytyväisenä kuuluu esimiehen tehtäviin, mutta ongelma onkin se että mikä pitää esimiehen tyytyväisenä. Frank Martela kävi tyytyväisyyteen johtavia asioita läpi, näitä olivat kyvykkyys, vapaaehtoisuus, yhteisöllisyyden vahvistaminen ja hyväntekemisen vahvistaminen. Silloin kun ihminen kokee tulevansa työyhteisössään hyväksytyksi ja kokee tekevänsä mielekkäitä asioita, jotka tuottavat hyvää toisille ihmisille, on jokainen työssään tyytyväinen. Kyvykkyys tarkoittaa sitä että saa kokemuksen asioiden osaamisesta ja hallinnasta. Myös kehittyminen kuuluu kyvykkyyteen, sillä paikallaan junnaaminen vähentää vähitellen mielekkyyttä haasteiden puuttumisen takia. Vapaaehtoisuus tarkoittaa sitä että saa tehdä itseä kiinnostavia ja innostavia asioita, siten kuin itse haluaa. Liian tarkat raamit työnteolle kaventavat vapaaehtoisuutta. Toisille ihmisille hyvän tuottaminen on meillä terveydenhuollossa yleensä jo perimmäinen syy ammattiin hakeutumiseen, joten sen vahvistamiseen ei välttämättä ole erityistä tarvetta. Yhteisöllisyyden vahvistamiseen on erilaisia keinoja, joita meillä sairaanhoitopiirissäkin on käytetty. Tästä esimerkkinä voisi mainita vaikka sairaalan 120-vuotisjuhlat viime syksynä. Yhteisöllisyyden vahvistaminen myös tulevaisuudessa on mielestäni yksi tärkeistä sairaalan johdon tehtävistä.

ITJ on antanut mahdollisuuden esimiesten hyvinvoinnin parantamiseen, sillä varsinkin iltapäivien ryhmätyöskentelyt ja niiden jälkeiset keskustelut ovat olleet hyviä vertaistuen antamisen paikkoja. Koska johtaminen on suurimmaksi osaksi henkilöstön johtamista, niin kaikki sairaanhoitopiirin keskitason esimiehet painivat melko samanlaisten ongelmien kanssa riippumatta siitä minkä ammattikunnan edustajia alaiset ovat. Saman organisaation esimiehinä meillä on yleiset ja yhteiset ohjeistukset (esim. varhaisen puuttumisen malli), jotka antavat meille suuntaviivoja toiminnalle tietyissä tilanteissa. Ryhmässä esimerkein läpi käytyjä tilanteita on kuitenkin helpompi lähestyä ja sisäistää, joten ne jäävät paremmin mieleen käytettäviksi työkaluiksi kuin pelkät ohjeet. ITJ-hanke on lisännyt myös esimiesten yhteisöllisyyttä, sillä kaikille on tullut tunnetta siitä että kuulumme samaan työyhteisöön, vaikka työtehtävämme voivat olla hyvin erilaisia. Ja mikäpä on mukavampaa kuin yhteistyö ihmisten kanssa, jotka tuntee muutenkin kuin pelkkänä nimenä paperien tai sähköpostien alalaidassa!


Katja Hämeenoja
tulosyksikköjohtaja, ylilääkäri
Naistentaudit ja synnytykset