Syyskuu 2015

Kymppi_logo

 

10.9.2015 Antti Alaräisänen:Me/ne
20.9.2015 Kaisu Anttila: Olenko tarpeeksi hyvä alainen? Mietteitä alaistaidoista
30.9.2015 Sari Mäki: Oman navan ympäriltä helikopterin kyytiin

 

30.9. 2015 Oman navan ympäriltä helikopterin kyytiin
 

Sari Mäki   Olen saanut potilashotellin uutta toimintaa suunnitellessani hämmästellä sekä ihmisten kykyä katsoa hoitoketjua yläpuolelta että kykyä keskittyä omaan osuuteensa siinä. Olen kuullut lauseen ”meille taas lisää töitä” ja ”potilaan paras”. On ollut kuitenkin ilo havaita, että kunhan saamme riittävästi tietoa ja ymmärrämme kokonaisuuden, muuttuu myös ajattelutapa. Jokainen haluaa kehittää ja kehittyä.


Potilashotellin avohoitopalvelua suunnitellessa lähdettiin liikkeelle hoitoprosessien tarkastelusta. Ajatuksena oli, ettei uuteen toimintaan viedä mitään turhaa, vaan kaikki on perusteltua ja potilaslähtöistä. Yhteistyössä yksiköiden kanssa kävimme läpi ja kuvasimme hoitoprosessin jokaisen vaiheen Hukkahaavi -työkaluja käyttäen. Oli mielenkiintoista saada tietää, mitä tässä talossa oikeasti tapahtuu eri yksiköissä.

Prosesseja tarkastellessa syntyi oivallus myös oman tehtävän merkityksestä prosessissa. Helikopterin kyydissä ymmärsi konkreettisesti työnsä olevan osan hoitoketjua. Tärkeää ei olekaan se, kuinka nopeasti suoriudun omasta osuudestani, vaan se, kuinka turvallisesti ja sujuvasti potilas siirtyy prosessin vaiheesta toiseen. Pienellä panostuksella annan suuren lisäarvon potilaan siirtyessä prosessissa eteenpäin.

Kokonaisuuksien hahmottamisen taidon lisäksi yhteistyöhalu ja -kyky on yksi tärkeimmistä työyhteisötaidoista. Potilashotellin avohoitopalvelun käynnistämisessä tämäkin asia on kirkastunut suorastaan loistamaan. Homma vain ei onnistu yksin, ei vaikka kuinka pinnistelisi. Muutoksessa on pakko saada kaikki sidosryhmät mukaan toimintaan. Yhdenkin sidosryhmän unohtaminen tai motivoinnin epäonnistuminen vaikeuttaa toimintaa ja loppujen lopuksi näkyy potilaan hoidossa. Kaikkein täytyy olla mukana, mutta johdon ja lähiesimiehen asenne vaikuttaa merkittävästi siihen, kuinka motivoitunutta muu henkilökunta muutokseen on.

Olen ylpeä siitä innokkuudesta ja yhteistyöstä, minkä olemme uutta toimintaa suunnitellessamme jo tehneet potilaan parhaaksi. Olemme tehneet yhteistyötä yli rajojen, nousseet helikopterin kyytiin ja toivoakseni myös sitoutuneet muutokseen. Osallistumalla yhteiseen kehittämiseen olemme saaneet myös itsellemme ja työyhteisöllemme. Toivottavasti yhteistyö tuottaa hedelmää ja saamme potilashotellin avohoitopalvelusta puuttuvan linkin hoitoketjuun ja tuotamme yhdessä potilaalle turvallista, tarkoituksenmukaista ja kustannustehokasta hoitoa.


Sari Mäki
lähiesimies
Potilashotelli


20.9.2015 Olenko tarpeeksi hyvä alainen? Mietteitä alaistaidoista

 

Kaisu Anttila.jpg  

Sana alainen herättää ensimmäisenä negatiivisen vaikutelman, mutta puhuttaessa alaistaidoista tarkoitetaan työntekijän kykyjä ja taitoja toimia työyhteisössään täysivaltaisena jäsenenä.

Alaistaidot ovat vastuullista vaikuttamista työntekijän roolissa, joka ei liity mihinkään työn muodollisiin vaatimuksiin vaan enemmänkin työntekijän asenteisin työtä, työyhteisöä ja esimiestään kohtaan.

Alaistaidot voidaan myös määritellä työntekijän auttamishaluksi ja kyvyksi toimia työyhteisössään rakentavalla tavalla, esimiestä ja työtovereita tukien ja oman työnsä tunnollisesti hoitaen.

Alaistaitoihin liittyy kiinteästi esimiestaidot eli toista ei voi olla ilman toista. Kannattaa myös muistaa, että kaikki esimiehetkin ovat jonkun alaisia eli nämä taidot koskettavat kaikkia.. Alaistaitojen kehittäminen kuuluu sekä esimiehelle että työntekijälle. Huonon esimiehen alaisuudessa työntekijän on vaikeaa kehittää ja toteuttaa alaistaitojaan, mutta toisaalta hyväkään esimies ei pysty ohjaamaan työntekijälle alaistaitoja, jos työntekijän asenne on negatiivinen eikä alaisella ole motivaatiota kehittyä.

Erityisesti asenteilla on ratkaiseva merkitys alaistaidoissa. Jotta voin muuttaa asenteita, on tärkeää pohdiskella omia uskomuksiani, asenteitani, käsityksiäni ja toimintaani. Kannattaa pohtia, miten hyvin omat toimintatavat ja asenteet edistävät työn tekemistä ja yhteistyötä. Olen joutunut työurani aikana miettimään omia asenteitani ja käsityksiäni ja huomannut sen, että yhteisen hyvän vuoksi joutuu joskus luopumaan jostain tai muuttamaan omaa toimintaa.
Työntekijänä vastaan oman vastuullisen asenteen ylläpitämisestä työtäni kohtaan. Esimies puolestaan edesauttaa vastuullisen asenteen muodostumisessa antamalla työntekijöilleen riittävästi tietoja työtehtäviin liittyvistä mahdollisista muutoksista ja antamalla työntekijöiden osallistua päätöksentekoon. Näillä keinoilla esimies voi edistää työntekijöiden yhteisvastuun kehittymistä, mikä on olennainen osa alaistaitoa.

Minimivaatimuksena alaistaidoissa on se, että tekee oman työnsä hyvin. Jokaisen tehdessä oman osansa prosessissa, työt sujuvat jouhevasti ja kenenkään ei tarvitse paikkailla toisen jälkiä. Työntekijällä täytyy olla selvä käsitys hänelle kuuluvista tehtävistään ja siitä mitä häneltä odotetaan, jotta pystyy suoriutumaan tehtävästään hyvin. Esimiehen tehtävä on pitää huolta siitä, että tehtävän hoitamiseen on tarvittavat resurssit. Toisaalta työntekijän velvollisuus on informoida esimiestä työhön ja työolosuhteisiin liittyvistä tekijöistä ja epäkohdista.

Alaistaitoihin kuuluu olennaisena vuorovaikutus työkavereiden ja esimiehen kanssa. Päivittäisessä työssä se tarkoittaa esim. hyviä käytöstapoja, työkavereiden auttamista, osallistumista sovittuihin palavereihin, yhteisten pelisääntöjen noudattamista tai ongelmatilanteissa osallistumista avoimeen keskusteluun. Myös palautteen antaminen ja vastaanottaminen työkavereiden kesken ja esimiehelle kuuluu hyviin alaistaitoihin. Pystynkö itse siihen vai puhunko mieluummin selän takana työkaveristani tai esimiehestäni? Täytyy myöntää, että itselläni on tässä vielä kehittymistä ja luulenpa näin olevan myös muillakin. Mutta on tärkeää tiedostaa tämä ongelma ja pyrkiä toimimaan oikein seuraavalla kerralla. Lienee reilumpaa jos annan rakentavaa palautetta esim. esimiehelleni kuin keskustelen siitä työkavereitteni kanssa. Palautteen avulla esimies voi kehittää omaa toimintaansa. Voi jopa ajatella, että alaistaitojen avulla voidaan vaikuttaa johtamiseen.

Hyviin alaistaitoihin kuuluu myös työntekijän sitoutuminen organisaatioon ja työn kehittämiseen. Tällä tarkoitetaan sitä, että työntekijä tietää oman organisaationsa ja yksikkönsä tavoitteet ja ymmärtää oman osansa toiminnassa. Työntekijän odotetaan myös osallistuvan kehittämään toimintaa ja itseään. Uusien asioiden edessä huomaan monesti ensin vastustavani ehdotusta melko jyrkästikin, mutta yritän kuunnella vastapuolta ja heidän perustelujaan toiminnalle. En välttämättä ole samaa mieltä asiasta, mutta jos toiminnan muutos on perusteltua ja järkevää, niin pyrin ainakin kokeilemaan uutta toimintaa. Huonoina päivinä huomaan nurisevani kaikista asioista, mutta tällaisia päiviä sattunee kaikkien kohdalle.

Tällä mietiskelylläni en pyrkinyt siihen, että meidän kaikkien täytyy olla täydellisiä alaisia. Ja pohdinnassa ei liene kattavasti pohdittu kaikkia näkökulmia alaistaidoista. Halusin kuitenkin herätellä meitä miettimään miten me alaisina voimme vaikuttaa oman työyhteisömme ilmapiiriin ja johtamistoimintaan. Lopuksi Soili Keskisen sanoin: ”Jokaisella työntekijällä on oikeus saada reilu pomo, ja jokaisella pomolla on oikeus saada työntekijä, joka hoitaa hommansa hyvin ja sitoutuu työhönsä.”

Kaisu Anttila
suunnittelija
Kehittämisyksikkö

Lähteet:

TTK: Työyhteisötaidoilla tulosta
Alaistaidot lisäävät viihtyvyyttä. Lääkärilehti 7.2.2013
Katriina Rehnbäck, Soili Keskinen: Työhyvinvointia alaistaidoilla ja esimiestyön hallinnalla. KEVA 2005
Hyvät Työyhteisötaidot: Esimerkkejä sosiaali- ja terveydenhuoltoalalta

---------------------------

 

10.9.2015 Me/ne

 

Antti_Alaräisänen.jpg  

DISCLAIMER: seuraava blogaus sisältää ainoastaan kirjoittajan henkilökohtaisia mielipiteitä, yksityisajattelua ja keittiöevoluutiopsykologista pohdintaa vailla mitään tieteellistä pohjaa.

Suurten mullistusten, pakolaiskriisin ja SOTE-savotan, myllerryksessä on hyvä pitää mielessä eräs inhimillinen ominaisuus, joka usein tiedostamattamme vinouttaa ajatuksia ja päätöksentekoamme. Kyseessä on me/ne-ajattelu, joka lienee peräisin ajalta kun esi-isämme liikkuivat 10-20

savanniapinan laumoissa keräillen ja metsästellen henkensä pitimiksi mitä sattuivat löytämään. Kaikki lauman ulkopuoliset olivat potentiaalisesti hengenvaarallisia ja vähintäänkin syömässä lauman eväät ja astumassa naaraat.Meihin kuulumattomat oli parempi nuijia heti hengiltä, jos siihen vain oli mahdollisuus. Jos vastus oli ylivoimainen niin pakeneminen ja piileskely oli ainoa mahdollisuus. Lojaliteetti oman lauman jäseniä kohtaan paransi lauman eloonjäämisen mahdollisuuksia. Maanviljelyksen keksiminen pakotti opettelemaan tulemaan toimeen naapureiden kanssa ja järjestäytyneet yhteiskunnat alkoivat kehittyä lakeineen ja sääntöineen.

Perustavaa laatua oleva taipumus muodostaa erilaisia sosiaalisia ryhmiä me-hengellä varustettuna ei kuitenkaan ole kadonnut. Jos alkaa havannoimaan omia ajatuksiaan ja asenteitaan, voi yllättävän usein saada itsensä kiinni tästä johtuvasta primitiivisestä vastakkainasettelusta. Työyhteisöt ja organisaatiot ovat varsinaisia apinalaumoja. Me toimimme näin ja teemme hyvää työtä, nuo toiset tuolla toisella osastolla ovat toistaitoisia laiskureita. Ongelmat johtuvat siitä kun NE eivät tee töitään. Perinteinen raja-aita on ollut perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä. Toinen ylittämätön rotko on sosiaalihuollon ja terveydenhuollon välillä. Sairaanhoitopiiri vs. Rovaniemen kaupunki, psykiatria vs. somatiikka, nuoret vs. vanhat, suomalaiset vs turvapaikanhakijat, Ukrainalaiset vs. itä-Ukrainalaiset, Syyrian hallitus vs. kansa, ISIS vs. kaikki muut, ME vs. NE.

Oikeastaan on täysin käsittämätöntä että näin muukalaisvihamielinen laji on kyennyt lisääntymään niin ylenmäärin, että se on aiheuttamassa planeettansa muuttumisen elinkelvottomaksi. Meissä lienee myös tätä alkukantaista savanniapinan ksenofobiaa kompensoivia ominaisuuksia? Myötätunto?

Ei paha ole kenkään ihminen,
vaan toinen on heikompi toista.
Paljon hyvää on rinnassa jokaisen,
vaikk' ei aina esille loista.

- Eino Leino -

Tämän päälle voi sitten vielä syventää aihetta kuuntelemalla pari biisiä: John Lennon Imagine (1971) ja Pink Floyd Us and Them (1973).

Antti Alaräisänen
ylilääkäri
Yleissairaalapsykiatria