Helmikuu 2015

 

Kymppi_logo

 

10.2.2015 Heli Niskala: Meritähti ja muutosjohtamista

20.2.2015 Vesa-Matti Tolonen: Voiko kaiken saada vai ehtiikö edes

28.2.2015 Tapio Kekki: Yhteinen savotta

 

28.2.2015 Yhteinen savotta

 

lshp_Tapio Kekki Lapissa on totuttu pärjäämään itse ja itsenäisesti. Täällä on riittävästi lääniä, että naapurikin on sopivan kaukana. Meillä on Suomen pienimmät terveyskeskukset, koska etäisyyksien vuoksi muuta maata koskeneet velvoitteet koota sosiaali- ja terveydenhuolto isommille harteille eivät aiemmin ole tänne yltäneet.

Terveyspalvelut koetaan Lapissa hyviksi, mutta ne ovat kovin haavoittuvaisia. Yhden ihmisen lähteminen voi tiputtaa palvelun saatavuuden sadasta nollaan hetkessä. Lapin keskussairaalakin on omassa sarjassaan pienen puoleinen.

Aloitin vajaa kolme vuotta sitten Lshp:n perusterveydenhuollon yksikössä ylilääkärin työssä. Yksikkömme työn kohteena on lähes kaikki, mitä tapahtuu perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja sosiaalihuollon välimaastossa.

Alueellamme on kyse 19 eri toimijan - kunnan ja kuntayhtymän – välisestä yhteistyöstä. Mitä yhdessä tekeminen oikein vaatii? Ensiksi tällaisen joukon kanssa pitää sopia, miten yhteistyötä tehdään ja miten sovitaan yhteisistä asioista. Yhteisiä pelisääntöjä tarvitaan.

Toiseksi yhteistyöhön pitää sitoutua. On osallistuttava keskusteluun, pohdittava eri näkökulmia ja kuultava toisia. Sitoutuminen on silloin helppoa, kun käsitellään oman työn kannalta tärkeitä asioita. Hankalaa se on silloin, jos pitää luopua jostain itselle tärkeästä. Vaikka kuinka järki sanoisi, että kokonaisuuden kannalta tehdään oikein. Perusterveydenhuollon yksikössä pidämme huolta siitä, että sovitut jutut tehdään. Kutsumme ihmiset koolle ja varmistamme, että kaikilla on mahdollisuus osallistua.

Yhteistyö vaatii myös luottamusta. Pitää voida luottaa toisiin ja siihen, että sovitusta pidetään kiinni. Luottaa, että oma ääni tulee kuulluksi vaikka olisi eri mieltä. Luottamus liittyy kokemukseen oikeudenmukaisuudesta ja tasavertaisuudesta, joita tarvitaan organisaatioiden välillä. Ilman luottamusta jäämme puolustamaan entistä, silloin ei synny uusia ideoita tai yhteisiä tekoja.
Työ perusterveydenhuollon yksikössä on sisältänyt sekä onnistumisia että pettymyksiä. Joissain asioissa on päästy yhdessä eteenpäin ja jotkut ovat polkeneet paikoillaan. Onnistumista on tullut, kun eri toimijat eri puolilta Lappia ovat sitoutuneet tekemään yhdessä työtä ja luottaneet toisiinsa. Eteenpäin ei ole päästy silloin, kun eri tahot ovat jääneet puolustuskannalle. Ei ole luotettu siihen, että yhdessä syntyy enemmän.

Meillä on edessä iso savotta. Lapin sairaanhoitopiirin alueen sosiaali- ja terveydenhuolto tullaan kokoamaan yhteen. Mitä esimerkiksi erikoissairaanhoidon toimijoille tarkoittaa se, että mennään samaan organisaatioon sosiaalihuollon ja perusterveydenhuollon kanssa? Muutoksen suuruutta on vielä varmasti vaikea tajuta, mutta se vaikuttaa meidän kaikkien työhön. Työ haastaa meidät sopimaan asioista, se haastaa meitä sitoutumaan prosessiin ja se haastaa meitä luottamaan toisiimme. Tehdäänkö yhdessä?

Tapio Kekki
Johtaja
Perusterveydenhuollon yksikkö
Lapin sairaanhoitopiiri

------------------------------
 

20.02.2015 Voiko kaiken saada, vai ehtiikö edes?

 

Tolonen.jpg   Edellisestä blogivuorostani on kulunut aikaa jo melkein vuosi. 10.5.2014 kirjoittelin johtamisen ihanuudesta ja vaikeudesta ja tuossa ajatuksenvirrassani kaavailin kirjoittavani seuraavalla blogivuorollani tietohallinnon toimesta tehtävien erilaisten kartoitusten tulosten tuottamisesta selkokielelle – missä ollaan ja minne mennään.

Blogissa mainitsemiini kartoituksiin liittyvä työ on jo alkanut ja niiden tuloksia tulemme tietohallinnon toimesta julkaisemaan uudistettavilla intra-sivuillamme reaaliaikaisesti.

Otamme käyttöön kyselyiden lisäksi myös automaattista mittaristoa, jolla voidaan osoittaa tietohallinnon ict-palveluiden Health-status reaaliaikaisesti. Jatkuva palveluiden kuntomittaus auttaa myös ennakoimaan tulevia tukitoimia ennen kuin ne eskaloituvat vikatilaksi.Muutoksen valmistelu ja toimenpiteiden tuotantoon saattaminen vie aina oman aikansa. Seuraavassa valotan oman toimialani – tietohallintotoiminnon – muutosta viime vuosikymmeninä peilaten sitä nykyisiin ja tuleviin haasteisiin - Mitä tietohallintotoiminto on ja miksi sitä tarvitaan? Tietohallintotoiminnossa muutoksen vaikutus on heijastunut voimakkaasti roolimme kehittymiseen organisaatiossa teknisestä tukitoiminnosta liiketoiminnan mahdollistajaksi:

• 1970-1980 –luvuilla tietohallinto oli lähinnä atk-palvelua - tukitointa (atk = automaattinen tietojenkäsittely), joka ylläpiti lähinnä yksittäisiä työasemia ja niillä toimivia itsenäisiä työasemakohtaisia sovelluksia. Konesaleissa oli palvelimia, joiden ohjelmistoja käyttäjät käyttivät niihin sisäisen tietoliikenneverkon kautta yhdistetyillä päätteillä.
• 1990 -luvulla tietohallinto nähtiin jo ict-toimintona (ict = information and communication technology), jolla pyrittiin tehostamaan tuotantoprosesseja. Tukipalveluyksikön atk-päällikön rinnalle yrityksiin palkattiin tietohallintojohtaja ja ensimmäiset tuotannonohjausjärjestelmät alkoivat nähdä päivänvaloa. Ict:n avulla pyrittiin saamaan prosessin läpimenoajat mahdollisimman lyhyiksi.
• 2000 –luvulta lähtien tietohallinnon rooli nähtiin organisaatioissa liiketoiminnan mahdollistajana - perustoimintona. Organisaatiossa eri toiminnoissa syntyvää monipuolista tietoa alettiin hyödyntämään laajemmin prosessien kehittämisessä ja uusien liiketoimintamallien mahdollistajana. Tuotannonohjauksesta siirryttiin toiminnanohjaukseen hyödyntämällä organisaatiossa syntynyttä sähköistä tietoa – Big Dataa.

Mikään ylläolevista rooleista ei ole poistunut vaan tänä päivänä tarvitsemme edelleen atk-palvelua, ict-toimintoa ja tietohallintoa. Tämä näkyy myös tietohallinto ja –tekniikka alan kirjavassa ammattinimikkeistössä (tukihenkilöt, asiantuntijat, suunnittelijat, koordinaattorit, arkkitehdit,..). Merkitys liiketoiminnalle on niin suuri, että yhä useampi yritys kuvaa organisaatiokaaviossaan tietohallinnon ydinprosessiksi yhdessä muiden liiketoiminta-alueiden kanssa.

Tietohallinnon rooli tulee muuttumaan lähitulevaisuudessa siten, että tietojärjestelmillä kyetään mallintamaan ja ennustamaan tulevaa toimintaa hyödyntämällä organisaation omaa tietoa ja tietoverkkojen välityksellä käytettävissä olevaa organisaation ulkopuolista tietoa. Organisaatiossamme tämä voisi tarkoittaa esim. asiakkaidemme hoidollisen tarpeen ennustamista, mikä auttaa tulevien resurssien mitoittamisessa kohdennettuna tarvittaviin hoitomuotoihin. SOTE-tiedon hyödyntäminen tähtää osaltaan juuri tähän ennustamiseen. SOTE-tiedolla tarkoitetaan Sosiaali- ja terveydenhuollon tietoa kattaen erikoisairaanhoidonhoidon, perusterveydenhoidon, yksityisen terveyshuollon, vapaaehtoiset terveyspalvelut ym. lähteet jotka keräävät terveystietoa tai jonne kansalaiset tallentavat terveystietoa esim. erilaisista mittalaitteista (aktiivisuusrannekkeet, sykemittarit jne…)

Blogin otsikossa esitin kysymyksen: Voiko kaiken saada, vai ehtiikö edes? SOTE-uudistuksen yhdeksi kynnyskysymykseksi on nostettu tietojärjestelmien yhteen toimimattomuus, joka on osaltaan tottakin, sillä SOTE-uudistuksesta ei tulla saamaan haluttua liiketoimintaprosessien muutosta eikä prosessien laadun ja tehokkuuden nostoa aikaiseksi, mikäli SOTE-tietoa ei saada yhteiskäyttöön valtakunnallisesti saati alueellisesti. Onko tavoite siis saavutettavissa ja kannattaako sitä edes tavoitella? Vastaan selkeästi ja yksiselitteisesti: Tavoite on saavutettavissa ja sitä kannattaa tavoitella. Järjestelmäarkkitehtuurisesti tavoittelemiamme malleja on käytössä jo muualla maailmassa, joten ihan kaikkea ei tarvitse keksiä uudestaan itse.
Kaikkea ei kuitenkaan voi saada ilman panostuksia. Suomessa sairaanhoitopiirien tietohallintotoiminto on säästäen hoidettu lähes kuoliaaksi: Tietohallinnon tehtävät ovat lisääntyneet sen roolin kasvaessa mutta yhä edelleen tietohallinto nähdään tukitoimintona ja resursoidaan myös tuon roolin mukaisesti – Panostaminen osaamiseen, laitteisiin ja henkilöstöön luo edellytyksen tavoitteiden saavuttamiselle. Tietohallinnon käyttömenojen osuus sairaanhoitopiirien käyttömenoista on n. 2,5 %. Vastaava suhdeluku esim. palvelualoilla, joihin toimintaamme voi verrata, on n. 6 %. Vuonna 2011 tietohallinnon osuus käyttömenoista oli vielä 1,6 % ja tänä vuonna pääsemme jo n. 2,3 %:iin – prosenttiluvun nousu johtuu pääasiassa järjestelmien ylläpitokulujen kasvusta uusien järjestelmien käyttöönoton myötä - ei siis henkilöstömenojen kasvusta.

Tietohallinnon vuoden 2016 budjettivalmistelun osalta panostukset tarkoittavat henkilöstön lisäystä ja osaamisen kehittämiseen ja ylläpitoon liittyvää budjettivarausta. Mikäli budjettineuvottelut tuottavat em. lisäykset niin voimme saada kaikkea tai jopa kaiken.

Pohjoisen SOTE-alueen tai nykyisen OYS-ERVA alueemme yhteistyö on saanut kiitosta laajasti ministeriöitä myöten ja olemme tässä kehityksessä ajallisesti ja toiminnallisesti muita ERVA-alueita edellä erityisesti tietohallintayhteistyömallin käyttöönoton myötä, jonka kehittämiseen olen itsekin aktiivisesti osallistunut. Tietohallintoyhteistyömalli ei ole riippuvainen tulevasta SOTE-mallista vaan mahdollistaa ja organisoi yhteistyön vaikka nykyisilläkin rakenteilla. Toki SOTE:n mukana tuoma rahoitus-ja hallintomalli tulisi toiminnan järjestämistä aikalailla edesauttamaan. Kehittämämme tietohallintoyhteistyömalli on ohjeistettu myös muilla ERVA-alueilla käyttöönotettavaksi. Muiden alueiden vasta valmistellessa käyttöönottoa olemme jo ensimmäisellä väliaikapisteellä tässä pitkän matkan juoksussa. Järkevä vauhdinjako ja energiatasojen ylläpito takaa maalinpääsyn hyvällä sijoituksella tälläkin matkalla, kun emme ole vielä varmoja matkaan lähtiessä onko kyseessä triathlon vai maraton kisa.

Pakko on huono motivaattori ja kiire vielä huonompi konsultti – Pakkoa emme taida enää voida välttää, mutta vältetään ainakin huonoja konsultteja…

Vesa-Matti Tolonen
Tietohallintojohtaja

------------------------------

10.2.2015 Meritähtiä ja muutosjohtamista

 

Kun mies käveli rantaa auringonnousussa, huomasi hän edellään pojan, joka poimi meritähtiä ja sinkosi niitä mereen. Kun mies tuli pojan kohdalle, kysyi hän, miksi poika teki niin. Poika vastasi, että rannalle juuttuneet meritähdet menehtyisivät, jos ne jäisivät   heli niskala.jpg

paikoilleen kun aamuaurinko alkaisi paistaa. - Mutta rantahan on kilometrejä pitkä ja meritähtiä on miljoonittain, protestoi mies.´- Kuinka sinun vaivannäölläsi voisi olla merkitystä. Poika katsoi tähteä kädessään ja heitti sen aaltojen turviin. -Sillä on merkitystä juuri tälle meritähdelle, vastasi hän.

Kun sain luvan kirjoittaa kymppiblogia, niin ohjeeksi annettiin sama kuin kaikille muillekin: Kirjoita johtamisesta ja päivän polttavista asioista. Johtamista tarkastelen muutoksen ja kehittämisen eteenpäinviemisen vinkkelistä, en lainkaan esimiehenä. Organisaatiossamme, ja käsittääkseni koko suomessa, terveys- ja sosiaalipalvelut ovat muutosten edessä. On Sote-savottaa, avopalveluiden lisääntymistä, päivystysasetusta ja paljon muuta. Puhutaan jopa muutosähkystä ja väsymyksestä jatkuviin uudistuksiin.

Hukkahaavia eteenpäin luotsatessani olen monesti pohtinut, että ei se muutosähky johdu itse muutoksesta, vaan siitä, että konkreettiset tulokset näkyvät arkityössämme joskus hieman hitaasti. Väsytään odottamaan muutoksen tuomaa hyötyä. Toinen syy kokemukseni perusteella ähkyyn on pettymykset siitä, että vaikka muutokset toteutetaan ja niistä informoidaan, sitoutuminen jää puolitiehen ja tulokset odotettua pienemmiksi.

Hukkahaavin myötä olen huomannut, että meillä ollaan hyvin muutosmyönteisiä. Meidän organisaatiossamme ollaan innostuneita parantamaan laatua, kehittämään itseään, yksikköä ja koko organisaatiota. Meillä halutaan kehittää prosesseja asiakkaan parhaaksi ja ollaan aidosti kiinnostuneita potilaslähtöisten prosessien sekä oman työn kehittämisestä. Juuri ennen blogini kirjoittamista sain puhelun yhdeltä koulutukseen osallistuvalta. Hän kertoi aidosti iloisena, miten kivaa on jatkossa aina ajatella, että juuri hän on ollut muuttamassa asioita asiakkaille paremmaksi. Hukkahaavia ja Kaizenia eteenpäin viedessä näkee usein, miten oivallus oman työn merkityksestä kokonaisuuteen, asiakkaan parhaaksi, synnyttää halun kehittää ja kehittyä. Syntyy halu toimia, kun ymmärtää, miksi meritähdelle on tärkeää päästä takaisin veteen.

Toinen muutosta eteenpäin vievä voima on ymmärrys toisen työstä. Kun tarkastellaan prosessia moniammatillisesti, kunkin prosessin toimijan näkökulmasta ja kaikkien osallistuessa, syntyy ymmärrys ja oivallus toisen työn merkityksestä. Hukkahaavissa saa ja on lupa kysyä, miksi poika heittelee meritähtiä; on lupa kysyä, kyseenalaistaa ja ymmärtää.

Kolmas asia, mikä usein innostaa, on mahdollisuus tehdä asioille jotain. Halutaan poistaa hukkaa ja parantaa laatua. Kun siihen saadaan työkalut ja johdon tuki, niin ihmiset syttyvät, innostuvat ja tarttuvat toimeen. Hukkahaavi on sikäli kiva, että kehittämisprojektien toteutus on nopeaa, konkreettisia parannuksia saadaan pian ja parannuksiin ollaan sitoutuneita. Johto tukee Hukkahaavityökalujen käyttöä koulutuksissa, KAizen jaksoilla ja jokapäiväisessä arjessa. Kehitettyjä käytänteitä ja sovittujen parannusten juurtumista käytäntöön seurataan ja poikkeamiin puututaan. Muutoksen halutaan onnistuvan, henkilöstön kehittämiä ratkaisuja arvostetaan ja niihin sitoudutaan. Hukkahaavi on tätä päivää. Se on ideologia ja työkalut, joiden avulla meillä on mahdollisuus oivaltaa oman ja toisten työn merkitys ja tehdä asiat himpun verran paremmiksi tänään, huomenna ja joka päivä.

Ai niin… mitä kuuluukaan pojalle, miehelle ja meritähdille? Mies katseli jokin aikaa pojan työtä ja oivalsi sen merkityksen meritähdille. Mies haki kymmenen kaveriaan, mahdollisti kavereiden pääsyn rannalle, antoi heille työkalut sekä kertoi päämäärän ja ryhtyi yhdessä pojan ja kavereiden kanssa pelastamaan meritähtiä.

Heli Niskala
projektisuunnittelija, Hukkahaavi