Lokakuu 2014

 

Kymppi_logo


10.10.2014 Mikko Häikiö: Rankkareita ja mustia sukkia
20.10.2014  Virva Salo: Työhyvinvointi syntyy työstä ja tavoitteellisesta toiminnasta
30.10.2014 Johanna Erholtz: Itsemääräämisoikeutta, hoitoa ja huolenpitoa 
 
 

30.10.2014 Itsemääräämisoikeutta, hoitoa ja huolenpitoa 

 

Perustuslakivaliokunnan pöydällä odottaa jatkokäsittelyä esitys paljon puhutusta
sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaan itsemääräämisoikeuslaista (HE 108/2014).

Uuden lain pyrkimyksenä on vahvistaa asiakkaan ja potilaan itsemääräämisoikeutta entisestään sekä vähentää rajoitustoimenpiteiden käyttöä.
 
Kymppi-blogi_Johanna Erholtz

Lisäksi lailla pyritään turvaamaan kaikille perustuslain mukainen välttämätön hoito ja huolenpito sekä parantamaan henkilöstön oikeusturvaa.Itsemääräämisoikeus on Suomen oikeusjärjestelmässä keskeinen käsite ja oikeus, jonka rinnalla ovat Suomeen ratifioidut kansainväliset ihmisoikeussopimukset. Perustuslain (731/1999) 6 §:n mukaan kaikki ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä, eikä ketään saa asettaa ilman hyväksyttävää syytä eri asemaan esimerkiksi terveydentilan tai vammaisuuden vuoksi. Lain 7 §:n mukaan jokaisella on oikeus elämään, henkilökohtaiseen koskemattomuuteen ja turvallisuuteen. Kenenkään ihmisarvoa ei saa kohdella loukkaavasti, eikä henkilökohtaiseen koskemattomuuteen saa puuttua tai vapautta riistää mielivaltaisesti ilman laissa säädettyä perustetta.

Itsemääräämisoikeus suhteessa huolenpitoon ja hoitamiseen
Perustuslain 19 §:n mukaan jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus välttämättömään huolenpitoon. Julkisen vallan tehtävänä on turvata nämä jokaiselle kuuluvat riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut sekä edistettävä väestön terveyttä lailla erikseen säädetyissä rajoissa.

Itsemääräämisoikeuteen puuttuvissa hoitotoimissa (tosiasiallinen julkisen vallan käyttö) joudutaan usein tulkintatilanteeseen, jossa yksi tai useampi perusoikeus näyttäisi olevan ristiriidassa keskenään. Tätä tilannetta kutsutaan perusoikeuksien kollisioksi. Perusoikeuksien kollisio joudutaan joskus ratkaisemaan punninnalla, jonka tavoitteena on molempien perusoikeuksien mahdollisimman täysimääräinen ja samanaikainen toteuttaminen. (esim. Viljanen V-P, Perusoikeudet, 1999)

Perusoikeuskollisio voi syntyä kahden eri perusoikeuden välille esimerkiksi silloin, jos punnittavana ovat perustuslain vapausoikeudet 7-10§ ja 19 §:ään sisältyvä oikeus saada riittävää huolenpitoa. Hoitopäätöksen punnintanormina käytetään tuolloin hallintolain (434/2003) 6 §:ään sisältyvää suhteellisuuden periaatetta. Hoitotoimien valinnassa suhteellisuus periaate edellyttää, että aina tulisi valita toimenpide, joka vähiten rajoittaa potilaan itsemääräämisoikeutta. Jos lievemmät keinot ovat riittäviä, rajoituksia ei saisi käyttää lainkaan. Suhteellisuuden periaatteesta käytetäänkin usein nimitystä lievimmän puuttumisen periaate.(HE 113/2001 vp)

Uuden lain voimaantullessa ja harkittaessa potilaan itsemääräämisoikeuteen puuttumista, tulisi huomio kiinnittää lääketieteellisen perustelun ja potilaan mahdollisesti aiemmin annetun tahdonilmaisun lisäksi seuraaviin asioihin:
- hoitotoimen on oltava asianmukainen ja tehokas sekä sopivassa suhteessa perusteltuun tavoitteeseen tai päämäärään, johon hoitotoimella pyritään   
- hoitotoimen tarpeellisuus ja välttämättömyys on arvioitava erityisesti potilaan etujen ja oikeuksien kannalta
- hoitotoimien on oltava oikeasuhtaisia. Hoitotoimet eivät saa sisältää enempää yksityisten oikeuksien rajoituksia tai yksityiseen kohdistuvaa pakkoa, kuin on välttämätöntä.  
Itsemäämääräämisoikeuteen puuttuminen ei ole ”peikko”, vaan joskus välttämättömyys. Puuttumisella voidaan välttää mm. hoidon myöhästyminen ja vääränlainen hoito, jotka pahimmillaan voivat taas johtaa potilaan kuolemiseen, vammautumiseen taikka pitkittää potilaan toipumista.

Johanna Erholtz
ylihoitaja, psykiatrisen hoidon tulosalue

______________

20.10.2014 Työhyvinvointi syntyy työstä ja tavoitteellisesta toiminnasta
 

Työ ei ole pelkkä taloudellinen pakko.
Se on hyvin paljon muutakin. Työ pitää virkeänä. Työ ja tavoitteellinen toiminta ovat keskeistä hyvinvoinnillemme.
Me liitymme sosiaaliseen yhteisöön ja rakennamme itsetuntoamme ja -arvostustamme, opimme uusia asioita, kehitämme kykyjämme ja taitojamme.

Työ on perustuslakimme mukaan jokaisen oikeus. Työ on keino hallita omaa elämää.Henkinen hyvinvointi työpaikalla on monen tekijän summa.

Lshp_ITJ_Kymppi_Virva Salo

Työhyvinvointia ovat rakentamassa työntekijät, työyhteisö ja tarvittaessa myös työterveyshuolto.

Henkisen hyvinvoinnin edellytykset ovat varsin hyvät silloin, kun tulet töihin mielellään ja lähdet työpäivän jälkeen hyvillä mielin kotiin. Päivän mittaan saa tehdä töitä muiden kanssa käyttäen ammattitaitoaan työssä, jota saa tehdä. Työ nivoutuu koko työyhteisön yhteisiin tavoitteisiin. Kannustetaan toinen toisiamme työssä, vaihdetaan kuulumisia ja pohditaan työhön liittyviä kysymyksiä. Olemme vastuussa sekä itsestämme että toinen toisistamme.  Psykologian emeritusprofessori Markku Ojanen on sanonut: ”Hyvinvointi ei ole nollasummapeliä, vaan asia, jossa kaikki voivat samanaikaisesti edistyä ja tukea toinen toisiaan.”

Työelämä antaa rytmiä ja ryhtiä elämään. Epävarmuus kuuluu elämään niin myös työelämään. Läheisten tuki niin työyhteisössä kuin yksityiselämässä antaa voimaa ja auttaa suuntaamaan katseen tulevaisuuteen. Avoimuus uusille asioille ja työn ulkopuolinen elämä auttavat jaksamaan. Kuvaavaa tälle päivälle on jatkuvassa muutoksessa eläminen. Ajattele, mitä mahdollisuuksia uudet tuulet tuovat tullessaan. Ollaan avoimia uusille asioille ja tartutaan rohkeasti toimeen.

Virva Salo
Ylihoitaja
Sairaanhoidolliset tukipalvelut
 
_________________
 

10.10.2014 Rankkareita ja mustia sukkia

Kuka muistaa 2000-luvun vaihteessa esitetyn brittisarjan Rankkareita ja mustia sukkia (Playing the Field)? Minä muistan. Sarja kertoi Castlefield Blues -nimisen naisten jalkapallojoukkueen arjesta, pelaajista ja ihmissuhdesotkuista. Aihe ei välttämättä kuulosta kovin hohdokkaalta, mutta draamasarja koukutti aikanaan monia tv-katsojia. Mikko_Häikiö

Castlefield Bluesin arkipäivät olivat täynnä vauhtia ja vaarallisia tilanteita. Joukkueen muodostivat eri-ikäiset ja -taustaiset tytöt ja naiset. Edustettuna oli koko brittiläisen kansakunnan kirjo: opiskelijoita, äitejä, johtajia, työttömiä ja alkoholisteja.. Draamankaaren mukaisesti kaikilla oli kuitenkin oma paikkansa ja roolinsa joukkueessa, myös valmentajalla.

Miksi ihmeessä kirjoitan jostain menneisyyden marginaalisarjasta johtamista koskevassa blogissa? Siksi, että tuo sarja kuvastaa mielestäni hyvin sairaalan työyhteisöä. Myös meidän työyhteisömme muodostavat eri-ikäiset ja -taustaiset ihmiset, jotka ovat eri asemissa, mutta joilla on jotenkin yhteinen missio ja tavoite. Jalkapallojoukkueella missio ja tavoite varmaankin liittyivät yhdessäoloon ja voittamiseen, mutta sairaalassa työskentelevillä se liittyy potilaiden hoitoon ja ihmisten parantamiseen.

Mitä voimme oppia Rankkareista ja mustista sukista?
Ainakin sen, että Castlefield Bluesissa jokaisella naisella oli oma tehtävänsä ja oma vahvuutensa. Valmentajan tehtävänä oli sijoittaa oikea osaaminen oikealle paikalle ja oikeaan rooliin sitten pelikentällä. Ja tulostahan muistaakseni sitten syntyikin. Samaan muuten pyrkivät myös Huuhkajat EM-karsintaotteluissaan.

Sarjalla ja johtamisella on selvästi yhtymäkohtia. Johtajan tulisi käsitellä omaa joukkuettaan kuin hyvän valmentajan. Johtajan tulisi tuntea tiiminsä: Kuka on innovaattori? Kuka on tekijä? Kuka osaa antaa sen vapauttavan syötön? Johtajan tulisi roolittaa tiiminsä: sopivin ja paras vaihtoehto oikealle paikalle oikeaan rooliin. Aina näin ei voi toimia, mutta tuohon roolittamiseen tulisi jokaisen johtajan pyrkiä. Paljon konditionaaleja ja työtä, mutta varmasti kannattavaa.

Uskon, että jokainen työyhteisö löytää oman Castlefield Bluesinsa: joukkueen, joka koostuu erilaisista ihmisistä, joilla on yhteinen päämäärä. Castlefield Bluesin vahvuus oli se, että se osasi hyödyntää erilaisuutensa menestyksekkäästi. Ja tähänhän kaikkien yhteisöjen pitäisi pyrkiä. Vai pitäisikö?


Mikko Häikiö
Kehittämispäällikkö